"Silloin kun soittajat tietävät, että heidän työtään ja syvällistä pohdintaansa arvostetaan ja tarvitaan, on projektin korkealaatuinen lopputulos taattu."
Anna-Maria Huohvanainen aloitti musiikkiopintonsa 4-vuotiaana Belgradissa, pääaineinaan viulu ja piano. Konserttikokemusta alkoi karttumaan jo 5-vuotiaasta lähtien lukuisissa Serbian sekä Suomen kaupungeissa. Tähän mennessä Anna-Maria on osallistunut yli viiteentoista kilpailuun viululla ja pääasiassa hän on ollut palkintosijoilla. Kilpailut ovat olleet koulujen järjestämiä Belgradissa, kansallisia kilpailuja muualla Serbiassa sekä kansainvälisiä Balkanin alueella.
Mokranjacin konservatoriossa Belgradissa Anna-Marian viuluopettajana toimi Ljiljana Gligorevic-Fajgelj ja hän valmistui koulusta keväällä 2012 erinomaisin arvosanoin. 15-vuotiaana Anna-Maria pääsi opiskelemaan Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiaan viulu pääaineenaan Araik Resjanin johdolla. Syksyllä 2017 hän suoritti viulussa B-tutkinnon ja valmistui muusikoksi Turun taideakatemiasta.
Orkesterikokemusta on karttunut mm. Turun filharmonisessa orkesterissa, Göteborgin
orkesteriakatemiassa, Boljsoj-festivaalin orkesterissa ja Helsinki Sinfoniettassa. Lisäksi hän on esiintynyt soolo- ja kamarimuusikkona mm. Sveitsissä, Puolassa, Italiassa, Islannissa, Ruotsissa, Virossa ja Tanskassa.
Anna-Maria on aktiivinen ja monipuolinen muusikko joka lähtee innokkkaasti mukaan erilaisiin uusiin taideprojekteihin. Fearless Warriors of Roseland -yhtyeelle, jossa Anna-Maria on mukana viulistina, myönnettiin maaliskuussa 2016 Nordic Culture Fundin apurahoitus. Marraskuussa 2018 Anna-Maria on esiintynyt Royal Concertgebouw -orkesterin kanssa Helsingissä osana Side by Side -hanketta. Tällä hetkellä Anna-Maria opiskelee Sibelius-Akatemiassa Tero Latvalan johdolla.
Soittajien taidoilla ja ideoilla on voimakas vaikutus orkesteriin. Millaisena näkisit oman henkilökohtaisen vaikutuksesi orkesterissa?
Olen aina ollut vaikuttunut ainulaatuisesta energiasta, jota me muusikot päästään kokemaan ja jakamaan tehdessämme musiikkia yhdessä. Täysin hetkessä oleminen on suurin lahja, jonka voimme antaa itsellemme ja kollegoillemme.
Helsingin kamariorkesterin filosofia, jossa kullekin soittajalle on annettu mahdollisuus jakaa omaa musiikillista visioita, tekee valmisteluprosessista todella antoisaa ja merkittävää. Silloin kun soittajat tietävät, että heidän työtään ja syvällistä pohdintaansa arvostetaan ja tarvitaan, on projektin korkealaatuinen lopputulos taattu.
Elämme maailmassa, jossa kaikki on heti saatavilla, eikä mikään vaadi pitkäjänteisyyttä. Syvemmän yhteyden kaipuu ja etsiminen, niin taiteellisella kuin inhimillisellä tasolla, on kuitenkin läsnä koko ajan. Taiteilijoina voimme tarjota välineitä läsnäolon löytämiseen tässä hektisessä ajassa.
Sinulle tuntuisi olevan tärkeätä päästä työskentelemään uusien ja innovatiivisten ideoiden parissa. Onko sinulla esimerkkejä mahdollisista projekteista, joita tämän orkesterin kanssa voisi toteuttaa?
Etäännymme ajallisesti kauemmaksi ja kauemmaksi menneisyyden säveltäjistä. Sen vuoksi se muuttuu koko ajan vieraammaksi nykyajan ihmisille. Siksi olisi olennaisen tärkeää tuoda nykymusiikkia esille omassa ajassamme, niin itsemme kuin tulevaisuudenkin sukupolvien takia. Tämän päivän musiikki on olennaisen tärkeää klassisen musiikin tulevaisuudelle. Tutustuminen klassisen musiikin merkkiteoksiin ja historiaan rikastaa käsitystämme myös uudesta musiikista ja se on vain jatkumoa menneelle. Mitä syvemmin tutustumme klassisen musiikin historiaan, sitä luontevammaksi muuttuu myös ajatus “kierroksen” jatkamisesta uusilla ja innovatiivisilla ideoilla.
Oman runsaan poikkitaiteellisen kokemuksen perusteella, voisin rohkaista orkesteria tulevaisuudessa myös taiteiden välisiin projekteihin. Tämän orkesterin jäsenenä haluaisin tutkia myös vähemmän tunnettuja ja kenties ei niin tyypillisiä konserttipaikkoja, joilla olisi potentiaalia mielenkiintoisten konserttien järjestämiseen.
Huolehtiminen jokaisen konsertin konseptin ainutlaatuisuuden säilyttämisestä tulee pitämään tämän orkesterin raikkaana ja elossa. Yleisön mukavuudesta ja mahdollisuudesta miellyttävään ja jopa kotoiseen konserttielämykseen on myös syytä huolehtia.
"Kamarimusiikki tapahtuu silloin kuin me, juuri sellaisina kuin me olemme, alamme kuuntelemaan toinen toista ja hengittäen yhdessä löydämme itsemme paikasta, jossa musiikki on vapaa virtaamaan omaan tahtiinsa."
Olet aktiivinen orkesteri- ja kamarimuusikko. Mikä on yleinen mielipiteesi ns. kamarimusiikillisesta soittotavasta orkesterissa? Arveletko kyseisen lähestymistavan olevan myös suurempia kokoonpanoja koskeva asia?
Tämä on erittäin hyvä kysymys.
Me kaikki tuodaan omat musiikilliset taustamme ja kulttuuriset juuremme tullessamme. Kamarimusiikki tapahtuu silloin kuin me, juuri sellaisina kuin me olemme, alamme kuuntelemaan toinen toista ja hengittäen yhdessä löydämme itsemme paikasta, jossa musiikki on vapaa virtaamaan omaan tahtiinsa.
Kamarimusiikillinen tapa soittaa orkesterissa voidaan kokea monella eri tavalla. Konsertin valmisteluprosessin tulisi olla kasvun paikka kullekin mukana olevalle muusikolle. Tällainen lähestymistapa harjoituksissa voi käytännössä olla sekä sanallisessa, että sanattomassa muodossa.
Tehdäksemme näistä kamarimusiikillisista arvoista todellisuutta, meidän on ryhmänä oltava fiksuja ajankäytön kanssa. Nopeatempoisessa maailmassamme haasteemme on rakentaa harjoituksista sellainen paikka, missä aika pysähtyy ja kaikki ovat yhtä paljon vastuussa lopputuloksesta. Tämä musiikillinen asenne on tarkoitettu rohkeille muusikoille, jotka ovat valmiita vastuun ja riskin ottamiseen.
Olet muusikkona vahva uuden musiikin lähettiläs. Mitä elossa olevien säveltäjien moderni musiikki sinulle merkitsee?
Näin on. Kuulemme liiankin usein kysymyksiä liittyen klassisen musiikin tulevaisuuteen. Meidän vastuulla ei ole lupaukset musiikin kirkkaasta tulevaisuudesta, mutta niin kauan kuin uusi musiikki on tekeillä, voimme olla varmoja siitä, että se tulee olemaan läsnä monta sukupolvea tästä hetkestä eteen päin.
Moderni musiikki merkitsee minulle menneisyyttä, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Se on historian kyllästämää, se heijastaa tämän hetkistä maailmaa ja muotoilee tulevien askeleiden suuntaa.
Mitä arvelet syyksi sille, että yleisö välillä vierastaa modernia musiikkia? Entä mitä muusikot voisivat tehdä edistääkseen modernin musiikin asemaa?
Meidän ei pitäisi pelätä vastustusta. Kaiken kaikkiaan, jos musiikki herättää ihmisissä tunteita, joko positiivisia tai negatiivisia, se tarkoittaa, että musiikki on elossa.
Niin taiteessa kuin elämässäkin, kokemukset uudelleen muotoutuvat aika ajoin. Tämä tuo yleisölle monia haasteita ja ajatuksia käsiteltäväksi. Jotkin niistä ovat ajalleen tyypillisiä ja sosiaalisesti hyväksyttyjä asenteita, kun taas toiset herättävät haluttomuutta ja epäilyjä tuntematonta ja uutta kohtaan.
Tehtävämme muusikkoina ja uuden musiikin lähettiläinä on syventyä ja löytää keinot prosessoida musiikkia, joka resonoi meidän ja aikamme kanssa. Kun suuret yleisöt näkevät tämän “resonanssin” ja energian meissä, he haluavat päästä osaksi tätä tutkimusmatkaa!