top of page
  • Writer's pictureHelsingin Kamariorkesteri

Helsingin Kamariorkesteri: Jäähyväisiä ja uusia alkuja

Konsertti Temppeliaukion kirkossa 27.04.2023. Aku Sorensen, kapellimestari |

Martin Malmgren, piano. Osta liput täältä.



Nuoruus vaikuttaa musiikissa monin tavoin. Se voi näkyä muun muassa suurena intohimona, kokemattomuutena sekä naiiviutena. Nuoruus on parhaimmillaan sekä koskettavaa että voimaannuttavaa, ainakin meidän nuorten orkesterimuusikoiden mielestä! Tämä konsertti, joka pidetään orkesterin jo perinteiseksi kotipaikaksi muodostuneessa Temppeliaukion kirkossa, yhdistää ohjelmassaan kolmea nuorta säveltäjää joilla on vain 15 vuoden ikäerosta huolimatta täysin eri näkemykset elämästä. Mendelssohn sävelsi konsertissa esitettävän Jousisinfonian vain 14-vuotiaana sävellysharjoituksena, ja teoksessa onkin kuultavissa yllättävän kypsä lähestymistapa nuorelta Mendelssohnilta. 21-vuotias Linde sävelsi huumaavan nopeaan tahtiin ihan kuin olisi jotenkin mystisesti aistinut elämänsä päättyvän lyhyeen. Schubert puolestaan ollessaan 29-vuotias pohti pelon ja kuoleman lohdutuksen tuomia tunteita kohtalokkaan lääkäriltä saadun diagnoosin jälkeen. Jo nuoruudessa koetaan runsaasti elämän eri puolia ja musiikin voiman kauneus, ilo sekä syvyys auttavat meitä kaikissa elämän vaiheissa. Tämä ohjelmisto keskittyy myös nuoruuteen muutoksen hetkenä, välillä iloisena, välillä surullisena - tai molempina - kuvaten jäähyväisiä ja uusia alkuja jotka ovat meille kaikille tuttuja nuoruudestamme. Konsertti on samalla Helsingin Kamariorkesterin jäähyväiset kahdelle perustajajäsenelleen, jotka jatkavat kohti seuraavia haasteita musiikillisilla poluillaan oltuaan merkittävissä rooleissa luomassa orkesteristamme mitä se tänään on.


Program

  • Felix Mendelssohn: Jousisinfonia nro. 10

  • Bo Linde: Pianokonsertto nro. 1

  • Väliaika (10')

  • Franz Schubert: Tyttö ja kuolema (sov. Gustav Mahler)


 

Felix Mendelssohn: Jousisinfonia nro. 10

Felix Mendelssohn Bartholdy (1809-1847) on yksi suurimmista ’’ihmelapsista’’ klassisen musiikin historiassa. Hän syntyi varakkaaseen saksalais-juutalaiseen perheeseen Hampurissa, jossa hän sekä hänen kolme sisarustaan aloittivat pianotunnit varhaisessa iässä. Täytettyään 10 vuotta Felix kävi siskonsa Fannyn kanssa (josta myöhemmin tuli myös menestynyt säveltäjä) sävellyksen ja kontrapunktin tunneilla Carl Friedrich Zelterin johdolla.


Hyvän pedagogin ohjaamana uskomattoman lahjakas Mendelssohn osoitti heti alusta saakka merkittävän kypsyyden säveltäjänä. Felixilla oli opiskeluvuosina käytettävissä yksityinen orkesteri jonka hänen vanhempansa onnistuivat palkkaamaan. Vain 16-vuotiaana Mendelssohn sävelsi hänen kuuluisan okteton, ja vuosi sen jälkeen hän sai valmiiksi Kesäyön Unelman alkusoiton.


Tätä ennen Mendelssohn oli jo säveltänyt 13 jousisinfoniaa osana hänen ensimmäisiä kokeilujaan orkesterisävellysten parissa. Näissä teoksissa on vahvasti läsnä Zelterin jokseenkin konservatiivinen musiikillinen vaikutus ja teokset muistuttavat Haydnin sekä CPE Bachin tyyliä. Nämä 13 jousisinfoniaa muodostavat syklin jonka alussa on lyhyempiä teoksia ja loppua kohden taas huomattavasti pidempiä. Poikkeuksena on tämän illan konsertissa esitettävä yksiosainen 10. jousisinfonia. Meille jää mysteeriksi oliko tämä musiikillinen valinta tai sittenkin alunperin pidempi teos jonka loppuosat ovat kadonneet.


Tämän illan 10. sinfonia on hyvin syvällinen teos ollakseen nuorelta säveltäjältä. Siinä kuljetaan liikkuvassa ja surullisessa Adagio-avauksessa h-mollissa ennen kuin siirrytään Mendelssohnille erittäin tyypilliseen Allergo-osioon, joka muistuttaakin hänen myöhäisemmän kauden jousikvartettoja.


Katso koko partituuri tästä: Jousisinfonia No. 10


Bo Linde: Pianokonsertto nro. 1

Anders Bo Leif Linde (1933 – 1970) oli todellinen luonnonvoima ja erityinen hahmo Ruotsin musiikkielämässä. Hän tuli tunnetuksi nuorena lapsitähtenä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, säveltäen eläväistä musiikkia täynnä optimismia, energiaa ja kirkkaita duurisointuja; aikana, jolloin vaikutusvaltaisen Maanantaiseuran modernistit pyrkivät ohjaamaan paikallista musiikkielämää radikaalimpaan suuntaan. Tästä syntynyt yhteentörmäys musiikkialan vaikuttajien kanssa tarkoitti sitä, että Linden musiikki pysyi jotakuinkin sivuutettuna hänen elinaikanaan. Se ansaitsee tulla mainituksi, että tästä huolimatta Linde ei tehnyt kompromisseja musiikkinsa suhteen koko lyhyen mutta tapahtumarikkaan elämänsä aikana.


Ensimmäinen pianokonsertto - oikeastaan hänen kolmantensa, mutta ensimmäinen joka sai opusnumeron - on loistava esimerkki Linden kekseliäisyydestä. Motorinen elementti, usein etualalla Linden musiikissa, on läsnä jo konserton aloittavasta jousiostinatosta. Kontrastia tuo lyhyesti hitaasti liikkuva osuus, jonka jälkeen musiikki jatkuu huimaavaa vauhtia ensimmäisen osan loppuun saakka. Toinen osa koostuu variaatioista pohjaten löyhästi hollantilaisen kevyen klassisen musiikin säveltäjän Jonny Heykenin teokseen Ständchen. Linde on mielikuvituksellisesti kirjoittanut kaikille jousille soolot, sekä pianolle kimmeltävän kadenssin sen ylimpään rekisteriin. Improvisatorinen tunnelma jatkuu läpi rapsodisen finaaliosan, joka tuo taas esiin Linden luovimman ja energisimmän puolen.


Linde teki vielä huomattavia muutoksia piano-osuuteen saatuaan teoksen valmiiksi, olihan hän itse pianisti. Nämä muutokset ovat kuultavissa ensiesityksen livenauhoituksessa, säveltäjän soittaessa solistina ja Gunnar Staernin johtaessa Gävlen Sinfoniaorkesteria. Perinpohjaisista etsinnöistä huolimatta näitä muutoksia ei olla löydetty nuotinnettuna, eikä voida olla miettimättä että oliko kyse sittenkään lopullisista muutoksista, vai oliko tämä merkki säveltäjästä, joka oli halukas varioimaan omaa musiikillista materiaaliaan ja tekemään muutoksia lennosta. Tässä konsertissa kuultava esitys nojaa pääsääntoisesti nuotinnettuun versioon, mutta sisällyttää myös joitakin säveltäjän live-esityksestä poimittuja muutoksia.


Franz Schubert: Tyttö ja kuolema (sov. Gustav Mahler)

Franz Schubert (1797-1828) eli vain 31 vuotta mutta ehti säveltää uskomattoman määrän teoksia. Vaikka lopullisesta lukumäärästä ei olla yksimielisiä, voidaan todeta hänen säveltäneen yli 600 liediä, noin 9 sinfoniaa, lukuisia kamariteoksia, pianokappaleita, hengellistä musiikkia, oopperoita… Joidenkin mukaan hänen kokonaistuotantonsa käsittää yli 1500 teosta.


Kun Schubert aloitti Tyttö ja kuolema -teoksen säveltämisen, oli hän ollut sairas jo jonkin aikaa. Hän oli joutunut sairaalaan kesällä 1823, hänen taloudellinen tilanteensa heikkeni nopeasti ja hänen viimeisin oopperansakin oli ollut floppi. Tästä huolimatta keväällä 1824 Schubert löysi äkillisen inspiraation masennuksensa keskeltä ja sävelsi 13. (Rosamunde), sekä 14. (Tyttö ja kuolema) jousikvartettonsa muutamassa viikossa.


Samoin kuin Rosamunde-kvartetti, myös Tyttö ja kuolema lainaa Schubertin omasta tuotannosta. Kyseessä on saman niminen lied, jonka hän sävelsi seitsemän vuotta aikaisemmin ja joka muodostaa kvartetin hitaan osan teeman. Liedin sanat käsittelevät kuolemaan liittyvää pelkoa ja lohtua nuoren tytön silmin. Pelokas tyttö kohtaa Kuoleman, ja lopussa lähtee tämän matkaan omasta tahdostaan. Schubert kenties löysi aiheesta lohtua omaan tilanteeseensa.


Kautta musiikin historian teosta on pidetty mukaansatempaavana. Gustav Mahler alkoi sovittaa teosta suuremmalle kokoonpanolle ollessaan 36-vuotias. Hän ei saanut sovitusta nuotinnettua valmiiksi, mutta hänen merkintänsä kvartettiversioon ovat pohjana tämänpäiväiselle esitykselle.


Katso koko partituuri tästä: Tyttö ja kuolema (Kvartetti)


 

Kapellimestari: Aku Sorensen


Aku Sorensen (s. 1997) on suomalais-amerikkalainen kapellimestari ja viulisti. Kaliforniassa syntynyt, nykyään pääasiassa Suomessa työskentelevä Sorensen on hiljattain valmistunut Sakari Oramon kapellimestariluokalta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohdon maisteriksi. Sorensen on saanut oppia useilta menestyneiltä kapellimestareilta, kuten Jorma Panulalta, Hannu Linnulta, Johannes Schlaeflilta, Roger Norringtonilta, Peter Eötvösiltä ja Jukka-Pekka Sarasteelta.


Vierailevana kapellimestarina on Sorensen ehtinyt Suomessa työskennellyt esimerkiksi Lapin kamariorkesterin, Turun Filharmonisen orkesterin, Jyväskylä Sinfonian, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, Pori Sinfoniettan, ja Tapiola Sinfoniettan kanssa.


Aku Sorensen on valmistunut musiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemiasta, Merit Palaksen luokalta pääaineenaan viulu. Viulistin ominaisuudessa Sorensen kuuluu Helsingin kamariorkesterin perustajajäseniin ja hän toimikin pitkään orkesterin konserttimestarina.

Sorensen on toiminut keväästä 2022 Ylioppilaskunnan Soittajien ylikapellimestarina, ja vuonna 2019 Sorensen aloitti Luosto soi! -festivaalin taiteellisena johtajana.


Piano: Martin Malmgren


Pianisti Martin Malmgren on tullut tunnetuksi monipuolisena esiintyjänä, joka konsertoi luontevasti niin solistina, kamarimuusikkona kuin liedpianistinakin.

Malmgrenilla on harvinaisen laaja ohjelmisto varhaisesta barokista nykytaidemusiikkiin, ja hän soittaa mielellään myös teoksia taidemusiikin kaanonin ulkopuolelta. Etsimällä yhteyksiä säveltäjien välillä hän pyrkii rakentamaan siltoja eri tyylilajien ja aikakausien välillä. Malmgren on myös perustanut Helsingin pianoseuran.


Malmgren on esiintynyt arvostettuna solistina muun muassa Sinfonia Lahden, Tapiola Sinfoniettan, Belgrade Sinfonian, Helsingborgin Sinfoniaorkesterin, Torunin Filharmonisen Orkesterin, Oulu Sinfonian ja Jyväskylä Sinfonian kanssa. Hän on esittänyt Suomen kantaesityksen Doreen Carwithenin Pianokonsertosta, Guillaume Connessonen Concertinosta pianolle ja orkesterille sekä Elliot Carterin Dialogues 2 pianolle ja kamariorkesterille.


Vuosien varrella Malmgren on esiintynyt laajasti ympäri Eurooppaa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Israelissa.


Malmgren on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ensisijaisena opettajanaan Ilmo Ranta. Muita merkittäviä opettajia ovat olleet Tuija Hakkila, Antti Hotti, Juhani Lagerspetz, Konstantin Bogino, Jerome Lowenthal ja Liisa Pohjola.

72 views0 comments

Comments


bottom of page