• Helsingin Kamariorkesteri

Unohdetut Perinnöt

Updated: Mar 8

Konsertti Temppeliaukion kirkossa 20.03.2020. Helsingin Kamariorkesterin solistit. Osta liput täältä.



Unohdettuja jalokiviä ruotsalaisen ja suomalaisen musiikin aarreaitoista


Vuoden 2020 kevätkauden toinen kamarimusiikin konsertti tarjoaa tuoreen katsauksen suomalaiseen ja ruotsalaiseen musiikkiperintöön, joka sisältää monien naissäveltäjien teoksia, ja jotka menestyksestään huolimatta on epäoikeudenmukaisesti puskettu sivummalle musiikinhistorian kaanonin keskiviivalta. Amanda Maier-Röntgen oli ensimmäinen naispuolinen Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta. Hän eli lyhyen, mutta erittäin aktiivisen uran musiikkimaailmassa, ja hänen tuttavapiiriinsä kuuluivat Johannes Brahms, Edvard Grieg ja Joseph Joachim muiden muassa. Einar Englundin pianokvintetossa kuuluu talvisota ja Englundin osallisuus siihen. Jo ikääntynyt Sibelius piti teosta korkeassa arvossa ja kehotti nuorta Englundia muistamaan sen aina ensimmäisenä virstanpylväänä sävellysurallaan.


Ohjelma

  • Hermann Berens (1826-1880): Viertes Gesellschafts-Quartett, Op. 80

  • Amanda Maier-Röntgen (1853-1894): Pianokvartetto

  • Helvi Leiviskä (1902-1982): Larghetto con anima viulusonaatista Op. 21

  • Einar Englund (1916-1999): Pianokvintetto (1941)


Hermann Berens: Viertes Gesellschafts-Quartett, Op. 80

Suomi ja Ruotsi hyötyivät suuresti ulkomaalaisten muusikkojen ja säveltäjien tulvasta 1800-luvun aikana. Suomessa sellaisetkin hahmot kuin Fredrik Pacius ja Ferruccio Busoni vaikuttivat paikalliseen musiikkielämään valtavalla tavalla. Hermann Berens puolestaan oli niitä saksalaissyntyisiä säveltäjiä, jotka asettuivat asumaan Ruotsiin. Säveltämisen lisäksi Berens toimi myös Kuninkaallisen oopperan johtajana sekä sävellyksen ja soitinnuksen professorina Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Hänen neljä ”Gesellschafts-”, eli ”kumppanuuskvartettoansa” antavat kamarimusiikista juuri sen kuvan, mitä kamarimusiikintekeminen 1800-luvulla tarkoitti: muusikoiden kerääntymistä yhteen tarkoituksenaan niin seurustella kuin musisoidakin yhdessä. Näiden kvartettojen omintakeinen soitinnus nelikätiselle pianolle, viululle ja sellolle saa aikaan erityisen intiimin ilmapiirin. Kvartetoista viimeinen on nelikon kenties ekstrovertein ja iloisin.


Amanda Maier-Röntgen: Pianokvartetto

Carolina Amanda Erika Maier syntyi 20. helmikuuta 1853 Lanskronassa ja kuoli 15. heinäkuuta 1894 Amsterdamissa, jossa asui vuodesta 1880 eteenpäin avioiduttaan pianisti-säveltäjä Julius Röntgenin (1852 - 1932) kanssa. Maier muutti Tukholmaan 16 vuoden iässä opiskelemaan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa, jossa edellä mainittu Hermann Berens oli tuolloin opettajana. Maier opiskeli pääinstrumenttinsa viulun lisäksi myös pianon, urkujen ja sellon soittoa, sekä sävellystä ja harmoniaoppia. Hän oli myös ensimmäinen musiikin johtajaksi valmistunut nainen. Maier jatkoi opintojaan Leipzigissa Carl Reineckella, ja tulisi ystävystymään samaten Brahmsin, sekä Edvard, että Nina Griegin, Ethel Smythin ja Joseph Joachimin kanssa. Vaikka Maier-Röntgenin aviomies Julius olikin tukevainen vaimonsa luovaa uraa kohtaan, vähenivät Amandan musiikillinen aktiivisuus avioliiton solmimisen jälkeen. Maier-Röntgen sairastui tuberkuloosiin 1880-luvun lopulla. Hänen eeppisten mittasuhteiden pianokvartettonsa on säveltäjän viimeinen valmistunut teos, jonka hän kirjoitti viimeisellä Norjan matkallaan Griegin pariskuntaa tapaamaan vuonna 1891.


Helvi Leiviskä: Larghetto con anima viulusonaatista Op. 21

Helvi Leiviskän nimi on palannut yleiseen tietoisuuteen jokseenkin välinpitämättömän kauden jälkeen; hänen toinen sinfoniansa esitettiin ensi kertaa vastikään Yhdysvalloissa ja kolmas sinfonia oli RSO:n ohjelmistossa Suomen itsenäisyyspäivänä vuonna 2016. Vuonna 1902 syntynyt Leiviskä oli Suomen ensimmäinen tunnettu naissäveltäjä. Hänen teosluetteloonsa kuuluu kolmen sinfonian lisäksi pianokonsertto, monia kamarisävellyksiä, laulumusiikkia, ja muutakin. Leipätyönään Leiviskä työskenteli Sibelius-Akatemian kirjastonhoitajana ja kirjoitti myös kritiikkejä Ilta-Sanomille. Hänen viulusonaattinsa on arvokas lisäys genreen ja erityisesti sen hidas osa on huomionarvoinen.


Einar Englund: Pianokvintetto

Suomessa on harvoin nähty yhtä lupaavaa säveltäjää kuin Einar Englund. Kun hän kävi Yhdysvalloissa hakemassa oppia Aaron Coplandilta, oli Copland kuulemma sanonut Englundille, ettei ollut mitään, jota olisi vielä pystynyt taitavalle Englundille opettamaan. Hänen pianokvintettonsa on ehkä merkittävin suomalaisista saman genren sävellyksistä. Englund on huomauttanut olevansa suoraan alenevassa polvessa mestari-oppipoika-linjan ”sukua” Cesar Franckille opettajansa Bengt Carslssonin ja hänen opettajansa Vincent d’Indyn kautta (joka oli Franckin oppilas). Ei olekaan tässä valossa siis ollenkaan yllättävää, että Englund käyttää syklisiä muotorakenteita ja älykkäitä musiikkimateriaalin muuntotekniikoita, jonka kaltaisia Franck oli itse käyttänyt hiottuna huippuunsa omassa pianokvintetossaan. Teos on sävelletty keskellä toista maailmansotaa, ja edustaa aikaansa monin eri tavoin.

24 views
  • Grey Twitter Icon
  • Grey Instagram Icon
  • Grey Facebook Icon

© 2018 HELSINKI CHAMBER ORCHESTRA